Tulkoon talvi, routa ja jää ...

..... tuntuu kyllä tulevankin. Ei haittaa. Olen valmis ;)

Tänään ois Hyvinkää ollu auki. Senverran tuntuu mustakin tissiposkee löytyvän, että säikyn tollasta -19¤C asteen pikkupakkasta. On toi Hyvinkää tosin aika hupa renkaillekkin. Taitaa nastakausi startata vasta vuodenvaihteessa... No, jääpähän aikaa viilailla mopoja :D

Hanko 12.12.09

Hiukan epävarmoin tunnelmin startattiin aamusella Andrein kanssa kohti Hankoa. Ei oltu ollenkaan varmoja siitä, onko rata jäässä vai ei. Jonkinmoinen ylläri olikin kun perillä odotti sula ja suht röykkyinen rata. Plussaa kumpikin. Keli tosin ei ollu plussaa, vaan hiukan miinuksen puolella ;). Ylläri oli myöskin väkimäärä joka oli paikalle vaivautunut, varsinkin kasikymppejä oli hirmu lauma, intoo tossa iässä riittää ajamiseen vaikka ois vähän kylmempääkin. Kummasti se into näkyy vaan iän mukana sit kaikkoovan, taisin olla radan ikänestori , ei tainnu kasikymppisten faijatkaan olla mun ikäsiä :D .

Eniten siis paikalla kasikymppejä, toiseks suurin porukka tais olla MXJ ikäluokka, jokunen MXB kuski, samoin kun harrastelijakin, pari A-miestä, nais- tai paremminkin tyttö-kuskikin radalla oli.

Tuttujakin oli testailemassa ja sisäänajamassa uusia mopojaan, hienoja olivat, uus pikkuruisku Suzuki ja iso Kotari. Eivät tosin piikin Hondan veroisia mut hienoja silti ;)

Saas nähdä oliko toi kauden viimeinen ajoreissu. Kerrankin sai ajaa tarpeeks röykkysellä radalla:) Hyvät fiilingit tosta jäi, kuten tuntimittariin tulleista 2.2 tunnista voi arvatakkin :D

Kyl se siitä

Viikolla näytti oikeinkin heikolta ajokelien suhteen, ylläri olikin lähes täydellinen kun Hangon kerhon sivuille ilmestykin perjantai-iltana radan aukiolosta kertova teksti. Sinne siis. Koppasin siperian koutsin Myllylammelta kyytiin, "Pojalle" olikin annettu tehtäväks mennä viikonloppuna toisenlaiselle "radalle" ja kiitettävästi vissiin tehtävän hoitanukkin ;).

Hangossa meni hetki ihmetellessä radan tasaisuutta ja liukkautta, ennenkuin hokas, että osa radasta oli vielä jäässä :O . Porukka jauho radan kuiteskin aika äkkiä pehmeeks, niin pääsi taas nauttimaan röykyistä :) . Kummaa miten nykyään inhoo tasasta rataa ja tykkää röykyistä.

Toinen juttu mikä nykyään kuuluu asiaan on vähintään pari suutinten vaihtoo ;). Kun sitten sai Ykkösmopon suunnilleen säätöihin tulikin vedettyä pari reipasvauhtisempaa settiä. Semmosia ei oikein tänä vuonna oo tullu ajettuakaan. Vauhti oli ehkä semmosta 80% luokkaa, tolla vauhdilla pysy vielä setti jotenkin kasassa, hiukankin vauhtia lisää ja seurauksena on hirveetä räpellystä. Mut kivaa jokatapauksessa, vaikkei toi mun vauhti muihin verrattuna kummosta ookkaan. No problem. Menemisen meininki kuitenkin kova ;) Kyl se siitä :D

Viikko sitten....

... näytti Luumäellä tommoselle. Viikko satanu kaatamalla jokapaikassa vettä (sato muuten vieläkin) ja Luumäen rata aivan kuiva, siis ei ensimmäistäkään lammikkoa. Äijät kyllä kastu litimäräksi, mut hauskaa oli. Ajo oli pakko viimein lopettaa kun kädet oli niin litimärät ettei pysyneet enää tangossa kiinni :D.

Aikamoinen roadtrippikin tuli siinä ohella tehtyä. Vantaalta startattiin aamukasilta, käytiin Orimattilassa Motopalvelun offraodpäivillä ihmettelemässä enskapenojen taivasta, syötiin Motopalvelun tarjooma joulupuuro (nam, kiitoksia!) ja suunnistettiin kohti Taavettia. Monta mutkaa oli kyllä tuollakin oikotiellä...

Päivän ajon jälkeen suunnistettiin takasin Haminan kautta, majakkabaarin buffetissa ängättiin taas ittemme ähkyyn asti täyteen, niin jakso kotio asti . Siis ihan normi reissu, ykstoista tuntia reissussa, reilu tunti mopolla ajoo. Aikamoinen hyötysuhde taas :D

put-put-put....

Tommonen pikku putputtuja tuli hankittua. Tiedä sit onko tolla mitään oikeesti hyödyllistä käyttöö. Löyty vaan taas se sisälle kätketty Sulo Vilen: "kun kerran halvalla sain" . Mikä taasen on aika suhteellinen käsitys :D

Pientä laittoo ...

... se vaatii vaan. Ykkösmopossa 300 tunnin tsekkaushuolto, ihan vaan pikku tarkistuksia ... ja pikku viilausta :D . Rimpulassa vähän perusteellisempaa laittoo, uutta kampiakselia, laakereita jne.

Kumpikin menossa hyvää vauhtia kasaan. Rimpula odottaa vielä uusia läppiä. Ykkösmopolla lauantaina taas uudet säädöt edessä :D . Suunnitelmissa lauantaina aikainen lähtö kohti itää... ajatuksissa siintää Luumäen rata :D

Tavoite täynnä

Keväisen pikku pipin jälkeen asetin tavoitteeksi saada tänävuonna Ykkösmopon tuntimittariin 300 tuntia täyteen. Tänään sit on pullakahvien paikka. Ihmeesti noita tunteja on kertynyt vaikka ajot on oikeestaan jääny ihan vaan viikonloppuihin. Elokuun alussa kun ton tavoitteen asetin tuntilukema oli 240. Jospa tohon sais vielä tän vuoden puolella lisääkin :)

Tänään tuli muutakin täyteen, ängettiin Laboratorioon kaiken muun sälän lisäks kolme pyörää. Kyllä tosta kuvasta ne kaikki löytyy kun oikein etsii :D

Saatiin Haminassa pitää ihan privaatti ajoleiri, E&A&mä, muita ei taaskaan näkynyt. Huippurata, huippupyörät -> huippupäivä :D

Harjoittelua....

Kolme tärkeintä asiaa crossissa:

1. Täytyy harjoitella

2. Täytyy harjoitella paljon

3. Täytyy harjoitella vieläkin enemmän

Samat kolme asiaa pätevät Mekaanikoksikin aikovalle. Elina on ainakin saanut viimeaikoina harjoitella mekaanikon hommiakin. Kytkimen laittokin sujui ihan kivasti Haminan radallakin ;) Tiimin Technical Support Group on myös tehny konerempan tällä viikolla Rimpulaan :D

Testing, testing...

Hangon krossi trassella oli tänään paikalla koko Evgeni Bobryshevin fanclubin suomalaisjäsenistö. Siis Andrei ja mä.
Ajo kummallakaan ei sujunu ihan niikun Evgenillä Hollannin mestikoissa, vaikka rata olikin ihan samanlaista kuohuhiekkaa. Aivan huippurata.
A:lla oli viikon flunssan jäljiltä olo "niinku makaroonia". Mun olo taas oli makaroonia ilman flunssaakin. Kun kerran olo on tommonen on viisainta rupea hakemaan säätöjä mopoon kohdilleen. Jousitus olikin jo valmiiksi hyvissä säädöissä, samoin kun ajettavuuskin. Kuskille vaan vauhtia lisää niin noi toimii hienosti. Koneen puolella taas säädöt oli lievästikkin ilmaistuna mettässä (siis päin peetä). Kilinää ja kalinaa ja voiman puutetta. Parin pakoputken ja lukemattomien suutinten vaihdon jälkeen kilinät lähes hävis ja voimaakin rupes löytymään, jopa tommoseen pehmeeseeen hiekkaankin. Suutinkauppaan joutuu tosin vielä menemään, ihan sitä viimestä kiljasua ei vielä saanu irti. Mut kyl se vielä sieltä löytyy :D
Ainut vaan, jos mä oon tyylilleni uskollinen, kun kunnnon säädöt löytyy on aika laittaa kone uusiks -> aloitetaan säätöhomma alusta uudelleen :D

Biltema rules

Toi Bilteman crossiosasto on tämmöselle toppahousurossarille ihan pieni taivas. Osa tavarasta on ihan sitä itteensä, mut jotkut taas ihan huippua harrastuskäyttöön.

Ykkösvalinta on kyllä noi renkaat, hinta puolet ns laaturenkaasta, kestävyys parempi, eikä pidossakaan ole valittamista.

Jarrupalat on musta ihan ok, ketjut taas eivät oikein vakuuta.

Paljon muutakin käyttökelpoista pikkusälää on mukaan tarttunut, hinnat kun ei päätä huimaa.

Toivois vaan, että valikoima lisääntyis mut hinnat ei :D

kiinanpaskanmöivät.

Kuvassa lukee pienellä präntillä Made in China. Eihän siinä mitään. Ainut vaan, että toi tarra löyty mun Hondan johtosarjasta. prkl. Mä kun olin ostavinani Japskilaatua, möivätkin kinkkishittiä.

No, on toi kyllä kiinanmopoks ihan huippu :D

Itämaan Ihmeitä ;)

Itä-Länsi matkailu vaan jatkuu, viime viikonloppuna Hangossa - tänään Luumäen Taavetissa :)

Andrein kanssa käytiin ihmettelemässä Taavetin rataa. Ylä-alamäkee, patteja, pehmyttä hiekkaa. Niin vaikeeta, mutta ahhhh nii-in namia :D. Kurasta ei tuolla radalla oo varmaan pelkoa millonkaan, pinta on kuin salaojasoraa....

Vähän offtopiccia: Aikasemmalla reissulla tarttu kameraan kuva "kala-autosta". Joka sekin löytyy Luumäeltä. Liittyy se välillisesti tähän harrastukseenkin, tolla tuli rahoitettua harrastus vuosina 2000-2004. Haita sopii nyt varoa siis itä suomessa :D

Kvinnakrosser nr ett i Ekenes Elitens TunaMX crossbana :D

Noin totesi TunaMX:n radanhoitaja Elinan nähdessään :D

Vielä siis on kesää jäljellä innokkaille krossareille, olosuhteet on tosin hiukan kurjat. Mut helpottaa kun kuvittelee olevansa kevään ajoleirillä Belgiassa, ei siellä tän kummempaa ole...

Ratoja on tullu kierrettyä aikalailla sääennusteitten mukaan, aamulla vaan vilkaisu säätutkakuviin ja kohti auringonpaistetta :D

Ton Tunan lisäks on viimeaikoina tullu käytyä Haminassa ja Hangossa. Haaveena ois vielä tälle syksylle ennenkäymättömistä ainakin Luumäki. Saas nähdä.

Tahtoo lämpimiä kelejä :D

Syksy, pimeys ja kura... nyt jo???

Hitsinvitsi. Ajokausi näyttää uhkaavasti lyhenevän. Just kun on pääsemässä taas jyvälle ajotekniikasta. Se kun on ollu pahemman kerran hakusessa pitemmän aikaa. Oikeestaan vasta eilen Karhulan radalla hokasin mikä mättää, pikku juttu mutta ihan ratkaiseva tekijä.

Eilen siis tuli oltua Karhulassa (ajo)tekniikkatreeneissä. Alunperin piti mennä Haminaan, yllätykseksi se oli kuitenkin kiinni. Osoittautukin onnenpotkuks se. Tuolla Karhulassa kun noi tekniikkapuutteet tulee herkemmin esille. Nyt siis ois eväät oikeeseen harjoitteluun :) .

Ajelut taitaa tästä eteenpäin mennä vaan viikonlopuiks, sen minkä kelit antaa myöten. Mut nautitaan nyt niistä viimeisistä sulista viikonlopuista hymy korvissa :D

Vertaistukiryhmä

Katoava kansanperinne saa yleensä tukiryhmiä aikaan, niin tässäkin tapauksessa.

Kyse siis on piikkiluokan Hondista, joitten kunnossapitämisen kansanperinnettä yritetään pitää yllä.

Bloginpitäjän vastuulle tässä pienryhmässä osui teknisen avustajan rooli. Rooli kyllä istuu henkilöön kieltämättä hyvin :D

Kuvassa siis tukiryhmän jo(!) toisen jäsenen Elinan ajopeli :)

Savitaipale Rock's

Otsikko pitää paikkansa kahdessakin mielessä; savitaipaleen rata sekä rokkaa, että on myöskin kivinen. Onneks kivikkoo on vaan pikku pätkä jonka voi jättää väliin. Se rokkaaminen sit.... on ihan uskomatonta miten tommonen suht kahesakytlukua edustava rata voikin olla makea ajella. Piristävän erilainen näihin nykyisiin hyppycrossiratoihin verrattuna. Vaikea mutta palkitseva.

Andrein kanssa tuolla vietettiin päivä, eikä muita näkyny. Vähän niinkun privaattirata :)

Nää maaseutukierrokset on kyllä olleet tän syksyn parasta antia. Andrei asian osuvasti kiteytti : "tää on ihan eri maa" :D

Ai miten tonne päädyttiin? Heitettiin aamulla kolikolla. Tuli klaava, siis Savitaipaleeseen :D

Ratabongailua

Maakuntakierrokset vaan jatkuu, pari ennennäkemätöntäkin rataa on tullu bongattua. Uusia kokemuksia ovat Tillola Offroad ja Jyväskylä/Laukaa. Molempiin sopii sama termi: KKK (KivinenKovaKuiva). Toi Laukaa oli oikee ylläri; luulin sen nimittäin olevan pehmyttä hiekkaa. No nyt senkin oikee laita on nähty :/ Toi Tillola taasen... ois oikeinkin hyvä rata ilman niitä miljoonaa kiveä. Siis Karhi on täysin kivetön tohon verrattuna ;) Noh, eiköhän noihin kerta riittäny kumpaankin.

Pari loisto rataakin on tullu koettua, siis Kaanaa ja Jämsä on tämänhetkiset suosikit. Nautittavaa hiekkapattia. Nam :) Jämsässä tosin on sellanen polventaitto stadionpatikko ettei tosikaan. Onneks siellä on älytty tehdä kierto viereen :)

Niinjoo, lähiratojen ykkönen on Hyvinkää :D

Magic carpet ride

Jees, tossa kuvassa näkyy tommonen kullanvärinen osa jossa lukee Öhlins. Vertaus taikamattoajeluun pitää ainakin ton mun mopon kohdalla paikkansa. Saa tota omaa iskaria simmailla vaikka kuuhun ja takas, eikä siitä tommosta tule kuin toi öhlins on ihan tehtaan jäljiltä.

Ihan parasta tossa on se, ettei se yllätä missään tilanteessa. Olo on turvallinen ja uskaltaa ajaa jännittämättä ja rennosti. Paras ostos koko rossitouhussa. Ois vaan pitäny ostaa heti, eikä antaa noita iskareita vieraitten käsiin ollenkaan.

Nyt ajo on kuiteskin yhtä naatiskelua :D

Goodbye Lavanko....

.... ja ehkäpä VMK myöskin.
Tossa jo keväällä tein päätöksen lopettaa Lavangossa ajelun . Syitä on useitakin. Ihan pienin syistä ei ole se, että Lavanko on ainut paikka missä olen ikinä loukkaantunut isommin.
Toinen syy liittyy kyllä aikalailla tohon edelliseen. Nimittäin RATA. Nythän rata on aikalailla stadioncrossia ulkoratojen vauhdilla. Aika vaarallinen yhdistelmä joka ei juuri anna erehdyksille armoa.
Jos kerran halutaan stadikkarata niin tehtäis sellanen erikseen, eikä sotkettais tavallaan kahta lajia samalle radalle. Mulla on aika vahvana sellanen käsitys, että supercrossin synnyinmaassa on älytty näin tehdä. Ehkäpä siellä on tajuttu, etteivät tavan harrastajat saa tommosesta stadikkaradasta minkäänlaista nautintoa. Ja jos kumikenkäcrossarit eivät radalla viihdy niin kumpparit siirtyy toisille radoille ja kerhoihin, ja nämä harrastelijat kun tahtoo yleensä olla just niitä jotka vielä vaivautuvat talkoisiin ja kisajärjästelyihin.
Tässä lajissa on ihan tarpeeksi riskejä ilmankin että niitä lisättäis typerillä radoilla. Kun nyt suuntana tuntuu vaan olevan tehdä hyppyreitä kasikymppifaijojen mielipiteitten mukaan: "kyllä meidän poika tosta yli hyppää". Entäs kun jotain meneekin hyppyrin lähdössä pieleen ja alastulo onkin kohtisuoraan taivaalta. Sitä rullatuolia työnnellessä sitten on hiukan myöhäistä miettiä ratojen turvallisuutta.
Vastuuntunto tuntuu unohtuneen ratojen suunnittelijoilta ja rakentajilta ihan läpi Suomen. Mutta vapaa maa, joku varmasti nauttii noista radoista ja riskinotosta. Olkaa hyvä vaan...
Mun jalat äänestää pehmeille hiekkaradoille :D

Huippu reissu :D

Taisi tulla vedettyä pohjat ajoreissujen outoudessa. Tarkoitus oli pistäytyä pikaisesti Haminassa pörräämässä, toisin kävi.

Mieleen juolahti heti kehälle päästyä, ettei keskemmällä suomea ajokelejä riitä kauaa. Siispä nelostielle kohti Mikkeliä. Siinä ajellessa tuli mieleen et oishan sielläpäin muitakin ratoja. Siispä puhelin käteen ja soitto Sigille joka antoi koordinaatteja Pieksämäen radalle. Kartta oli auki vieressä. Ykskaks hokasin, ettei Kuopion radalle ois kun nelkyt kilsaa enemmän kun viimeaikoina huonon maineen saaneelle Pieksämäen radalle. Ei kun katsastamaan Heinjoen baana Kuopioon.

Yllättävä rata olikin. Suht kovapintainen hiekan ja kivituhkan sekoitus. Pattinenkin. Mitään Lavangon betonireikää ei kuitenkaan :D

Oli kuiteskin parempi ajella rauhallisesti, varsinkin kun tais olla vasta viides ajokerta tänä kesänä.

Itte radan muoto ja varsinkin hyppyrit oli oikeinkin harrastajalle sopivia. Aika hakusessa vaan oli aina hyppyrille tullessa sen muoto, mitään varsinaisia maamerkkejä mistä äkistään muistas minkälainen hyppyri mikäkin on kun ei tommosesta horsmikosta löydy.

Aamulla joku paikallinenkin oli menny paikannuksessa sekaisin. Seurauksena pari tuhoutunutta nilkkaa. Auts!!

Mut mulla oli kivaa pörräillessä kuitenkin :D

Sunnuntaiks oli luvattu poutaa Tampereen seudulle, reissukassikin näkyi olevan mukana, sinneppä siis sit seuraavaksi.

Tuli sit tutustuttua taas Tampesterin yöelämään. Mukavia mummoja :D

Heti skarppina kahdeltatoista Kaanaaseen. On se vaan tommonen hiekkarata makee :) Vaikka ihan pihalla olinkin miten siellä pitäis ajaa, enkä senpuoleen tykkää Kaanan pöydistäkään joissa on niin jyrkät alastulot ettei niitä pysty rullaamaan alas etteikö menis nokan kautta ympäri, huh huh! Mut muuten supermakee :D Useemmin tonne!

Tämmönen viikonloppu tälläkertaa, tuhat kilsaa pakulla ajoa ja pari tuntia mopoilua. Ei mitään järkee? :D

Mut väsyny ja onnellinen olo palkkiona :DD

Hellettä ja Pölyä - Roadtrip

Tuli taas tehtyä omantyylinen, hyvinkin epämääräinen roadtrip. Parhaasen Kaurismäki leffan tyyliin kun määränpää selviää vasta matkalla.

Lauantaina puoliltapäivin löysin itteni (ja onneks Hondankin) Haukilammen radalta, siis Mikkelistä ;)

Rataahan oon kehunu aiemminkin, hyvä edelleenkin. Nyt pöly antoi oman mausteensa hommaan. Samoin kun hellekkin (+28 varjossa), onneks auton sai varjoon parkkiin. Jotain oppinu ton mustan auton kanssa :)

Tungosta ei ollu, joku kävi pikkunelarilla pyörähtämässä muutaman kiekan ja kylän isäntämiehet kävi pitämässä mukavia juttuja.

Siinä päivä kului rattoisasti ja tulihan siinä joku kierros pörrättyäkin, ajamista toi mun radan kiertäminen muistuttaa vaan etäisesti;)

Sunnuntai aamuna kattelin säätutka ennusteesta missä pitäis sataa - Haminassa näköjään, siis sinne!

Ei sit muuten satanut. Pölys kyllä, ei hirveesti kyllä haitannut kun olin ainut joka ajoi, taitaa toi helle, pöly ja radan röykyt viedä monen ajohalut.

Mun ajohalut sit vei nää vauvankädet jotka rupes meneen hiukan rakoille.

Eiköhän noihin ens viikonlopuks kasva vähän paksumpi nahka, pääsee taas suorittamaan kotimaan matkailua :)

Haminassa muuten rupes satamaan kaatamalla kun läksin pois. Et silleen :D

Laboratorio

Antaa kuvan kertoa. Tuhat sanaa ei ton inventoimiseen varmasti riitä.

Huoltoauto on nimensä veroinen :D

Ykkösmopo <3 :)

Pitkän massanrakennuskauden jälkeen pääsi hiukan ohentamaan tota vyötärölle kertynyttä turvatyynyä :)

Virallista lupaa ei oikeestaan ajoon vielä oo mut ei kai toi mun pörrääminen just fillarointia repivämpää oo :D

Jep, siis tuli käytyä kiertämässä rataa, lauantaina Karhulassa ja sunnuntaina Hangossa. Ajatuksena oli mennä hiljaisille radoille joissa ei olis pahoja hyppyjä jotka täräyttäis tota olkaa. Hyvin onnistu toi suunnitelma, sai käytännössä ajeleksia yksinään ja tunnustella paikkojen kestävyyttä. Tulos: hyvin kestää :D

Otin ton Ykkösmopon käyttöön pitkästä aikaa. On se ihan eri planeetalta kun toi Rimpula. Oon aikalailla satavarma, et Ykkösmopo ei ois mua kyydistä heittäny samalla lailla kun toi Rimpula. Ohhoijaa mitä spekulointia....

Täytyy taas kattoo peiliin niin muistaa syyllisen :D

Jotain hyvääkin tosta tauosta, homma maistuu taas oikeinkin makealta. On sitten heti paras harrastus:D

Ens viikonloppuna taas jollekkin harrastajalle sopivalle (lue helpolle) radalle pörräämään :)

Twostroke Rules ;)

Kaksi piikkistä kärjessä! On se hienoo :)

Mikkelin MXJ-liigan lähdössä tämmöinen tapahtui, tosin onhan tossa koukku. Kyseessä nimittäin on B-finaali :( Mut hienoo kuitenkin :D

Kumpikin kaveri edustaa entistä kotiseuraa Y-SMK:ta. Toi Yamaha kuski vielä entisen ajokaverin poika. Sai oikein hetken fiilistellä vanhoja :D

Back in business

Ajohommiin ei kuitenkaan oo vielä hetkeen asiaa, mut varovaista työntekoo voi kuitenkin jo harrastaa.

Yhtään en kyllä ihmettele noitten ammattikuskien paluuta muutaman viikon kuluttua kisoihin tommosen leikkauksen jälkeen. Nimittäin pari viikkoa leikkauksesta toi oli lähes täysin kivuton, mikä on kyllä tosi hämäävää koska eiväthän luut luudu vielä siinä ajassa yhtään. Nyt täytyy vaan malttaa ottaa muutama viikko vielä rennosti, niin bueno :)

Vakuutusjuttuja

Tuolla Offroadin palstoilla on haukuttu liitto aika perusteellisesti näissä vakuutusasioissa. Miten jokaisella muka ois vakuutus joka riittäis, eikä tarvittas mitään liikennevakuutusta tai lisenssivakuutusta. Pötyä. Liitto on ihan oikeessa. Treenatessa pitää olla liikennevakuutus ja kilpailuissa lisenssivakuutus tai sen korvaava yksityinen vakuutus.
Jos vaan vekotin kulkee omalla moottorilla niin sen katsotaan kuuluvan liikennevakuutuksen piiriin. Silloin vahinko korvataan aina ja ainoastaan liikennevakuutuksesta. Mikään tapaturmavakuutus ei korvaa mitään. Oma tapaturmavakuutus siis ei hyödytä crossissa mitään, tietysti jos tippuu katolta niin tilanne onkin toinen ;) .
Kilpailuissa tilanne onkin toinen , liikennevakuutus kun ei ole voimassa suljetulla alueella. Ratahan on suljettu kilpailuissa muilta, aitaa ei tarvita koska toimihenkilövartiointi (lippumiehet, järkkärit,ym) estää ulkopuolisten radalle menon. Kilpailuissa siis korvaa ainoastaan lisenssivakuutus.
Eri juttu mihin toi lisenssivakuutuksen korvaus sit riittää.......kannattaa varmasti ottaa parempi vakuutus ja hyväksyttää se liitossa lisenssivakuutukseks.

Luuremonttia

Tommonen näky sit on kolme päivää leikkauksesta. Tiedätte mitä odottaa kun omalle kohdalle sattuu ;)

Perjantaina siis leikattiin. Siinä heräillessä kirurgi kävi pyörähtämässä ja sanoi "se oli ihan silppuna". Ei kuulostanut kovin lohduttavalta.

Tänään oli leikkauksen jälkeinen tarkastus ja syy tohon kommenttiin selvisi .

Murtumia olikin kolme, solari siis olikin neljässä pätkässä :O

Korjaus onnistui kuitenkin hyvin ja palaset on oikeilla kohdillaan ja tukevasti titaanilevyssä kiinni. Ainut haittapuoli tossa on se, että veri kiertää heikommin noin monen palasen läpi. Paraneminen siis on hitampaa. Nyt ei puhuta kolmesta viikosta vaan samasta määrästä kuukausia. Oh-hoijaa.

Mulla on aina vähän ollu ajatuksena tehdä perusteellisesti sen mitä tekee. Ton solarin rikkomisen ois kyllä voinu tehdä vähän vähemmänkin perusteellisesti :D

PikkuPipi :(

Rimpula+Lavanko=Tuhoisa yhdistelmä.

Näin siis pääsi käymään. Rimpula päätti sit viskata kyydistä mun kannalta väärässä kohdassa. Alastulo oli varma mutta tuskallinen. Oikein tuntu kun solari napsahti. Diagnoosi oli siis selvä jo lääkäriin mennessä.

Huonompi juttu vaan oli, että kuvissa sitten paljastuikin parikin murtuma(katkeamis)kohtaa. Keskellä solaria suora murtuma jossa päät muutaman sentin päässä toisistaan, kaulan juuressa taasen sälöinen murtuma. Ei hyvä.

Leikkausta ja raudotusta toi vaatii. Toiveissa olis päästä huomenissa hoitoon, eikä tota luitten nuljuamista kyllä viittis sietää yhtään pitempään.

Vanha totuus tuli taas toteennäytettyä; tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Tai ainakin olkapää ;)

Haminan Hyökyjä

Oli tuolla Haminassa muitakin Hyökyjä kun toi museolaiva. Crossiradalla nimittäin oli varsinaista hyökyaallokkoa ;)

Jep, siis kaipasin rauhallista paikkaa ajella. Aamusella hyppäsin autoon ja kelasin eri ratavaihtoehtoja lävitte. Toi Hamina tuntu sopivalta, sinne.

Rauhallista olikin, ajokavereina oli kaks mönkkäriä joissa nelivuotiaat kuskit. Oikeinkin käypää ajoseuraa :) . Isommalla porukalla pöly oiskin ollu aika probleema..

Mukavaa patikkoa siis koko rata, jotenkin mä nykyään diggaan enemmän tommosesta hyökyaallokosta enemmän kun tyynestä (tasaisesta) radasta. Tommonen ajamalla tullu röykky jotenkin vaan tuntuu niin luonnolliselta vetää. Vaatis vaan paljon treeniä, että sen osais ajaa rennosti ja väsymättä.

No, kivaa oli vaikkei osannutkaan :D

Testikuskina Lavangossa

Vai oisko koekaniini parempi kuvaus kuin testikuski :D . Mut joo, ennen uusitun Lavangon radan avausta talkooporukalla oli mahdollisuus koeajaa ja kommentoida ratamuutoksia.

Koeajajia oli kasikymppien kärkikuskeista A-luokan kympinsakin miehiin asti ja yks MM kuskikin piipahti radalla. Kumikenkäkrossareiden edustus tais jäädä mun harteille.

Plussat: Ihan ekana täytyy sanoa et onhan makee rata :) . Mikä tekee sen makeeks on radan perusmuoto. Nyt siinä on ihan oikeesti mutkia joita täytyy osata ajaa edetäkseen nopeasti, nautittavia mutkia osaamattomallekkin. Mutkathan ne radan tekee. Osaamattomalle toi uusi rata on hidas, osaavalle nopea.

Vaihteleva, mielenkiintoinen ja opettava radan perusmuoto.

Miinukset: Kesken.

Mutkista puuttuu maata ulkoreunoilta, kallistukset ovat ulospäin. Siitä seurauksena ajolinjoja ei tahdo tulla kuin yksi. Ajolinjoja tulee kyllä vaikka kuinka kun kallistukset vaan saadaan kohdalleen.

Hyppyrit laittavat suoraan taivaalle, ei hyvä. Jos jotain menee pieleen hyppyrin lähdössä niin Medihelille pukkaa keikkaa. Hyppyrit vois muuttaa loivemmiksi ja enemmän vauhtihyppyrien mallisiksi. Rata on jo sinällään senverran hitaampi, ettei vauhteja tartte enää hyppyreillä tappaa.

Pattisuoran pattien harjat vois olla leveämmät jolloin osaavat vois ajaa sen harjoja myöten, samalla se ois sujuvampi harrastajillekkin.

Maaperä, tää onkin vaikeempi juttu. Kiviä riittää, kuivuus vielä pahentaa asiaa ja pinnasta tulee kuin betonia. Kastelu nykyisellään ei riitä. Homma kehitteillä.

Summa summarum: Tää Mark1 on jo aika hyvä, ois ihan mahdollista et Lavanko Mark2 ois radoista ehkä voittamaton :D . Pikku tuunausta vaan vielä ;)

Motivaatio hukassa...

Totta tosiaan, viimeaikoina on ollu hiukan motivaatiopulaa niin kirjoittamisessa kuin ajamisessakin. Oikein täytyy hetki miettiä mistä tää johtuu.
Kirjoittamisen vähyys varmaan on suoraa seurausta ajamattomuudesta ja sen aiheuttamasta tympääntymisestä.
Mutta mikä aiheuttaa kiinnostuksen puutteen ajamaan lähtemisestä. Jännä juttu, tänä keväänä kun harrastaminen on tuntunut mukavammalta kuin ehkä koko uuden "uran" aikana. Nautin ajosta ja tuntuu kuin itselle sopiva taso vauhdinkin suhteen ois löytyny. Mukavaa pöristelyä mistä nauttii.
Siinäkö vika? Pitääkö mulla olla joku juttu mihin en oo tyytyväinen ennen kun saan motivaatiota, aina uusi asia jota tavoitella. Entäs jos onkin saanut tältä lajilta kaiken mitä on hakenut? Huh huh. Toivottavasti ois vielä jotain tavoittelemisen arvoista.
Tätä juttua täytyy funtsia vielä.
Sillävälin ; MaicoMaran sanoin - Rentoja vetoja ;)

Vappuna vaolla ;)

Aikoinaan kun ajelin Y-SMK:n voittamattomien sinipaitojen joukossa ajokausi aloitettiin Vappuna Vieremän Jolleikon radalla, satoi lunta tai ei (yleensä satoi).Happeningin nimi oli oikein savolaisittan svengaavasti otsikon mukainen. Vappuna Vaolla.

Perinteet kunniaan, tosin lähes ilman lunta. Eikä ratakaan ollut Jolleikko.

Vapun seutuun tuli käytyä oikea maaseutukierros. Ajettua tuli Mikkelin ja Heinolan radoilla. Lisäks tuli tsekattua Kouvola ja Mäntyharjun Ruotimon rata (kuvassa). Kouvolassa ei just innostanu ajaa pölyn vuoksi, Ruotimo taasen oli vielä talviunillaan. Hyppyrihulluus oli kyllä iskeny pahemman kerran tonne Mäntyharjulle, eipä haitannu vaikka rata olikin kiinni :)

Heinola oli ihan ok,pattia sen verran, että sai ajella aikalailla rauhassa .

Mikkeli taasen.... täytyypä sanoa, etteivät sen seudun harrastajat ehkä tajuakkaan miten hieno, hyvä ja ajettava rata heillä on. Muutama erilainen pöytähynda,pari pienempää hyppyä, mutta ennenkaikkea juohea ajettava lenkki. Pikkunen käärme oli tosin luikerrellu tonnekkin paratiisiin (huonojakoisen) stadionpatikon muodossa.Muuten hyvä rytmi kyllä :D

Onneks tonne ei ainakaan vielä oo iskeny hyppycrossivirus :)

Viimeinkin ois vesisateita tiedossa, vois ensviikonloppuna jatkaa maaseutu tourneeta :D

Naatiskelua :)

Jep, päivän teema oli tosiaankin "elä laakee naatitaan";) Ekana piti lähteä kattoon Saloon kisoja mut suunnitelmat hiukan muuttu matkan varrella. Koppasinkin AJ:n ja sen kärryn mukaan ja ei muuta kun hetken tuumailun jälkeen Tunan baanalle crossaamaan.
Toi Tunan rata on oikein pikkunätti rata. Eikä sitten mitään hyppycrossia vaan ihan oikeeta ajamista. Ihmetellä täytyy miten noi pienelle alueeelle on saatu noin vaihteleva lenkki aikaan. Ei mikään ihme, että tommosen jälkeen nää pääkaupungin lähiradat maistuu puulta. Tunnelma muutenkin tommosissa paikoissa on tosi rentoa, semmosta kumisaapascrossareiden mukavaa pörräystä. Meikä siis sopi joukkoon oikein hyvin :D
Toivoo vaan sopii, ettei mitkään nykyajan ratakotkotukset tonne päädy ikinä....

Juna meni jo ...

Otsikonmukaiseen johtopäätökseen sitten viimein päädyin aikani päätä seinään hakattuani. Kysehän on crossin nykymuodosta ja siitä mitä se mun mielestäni on ollut (ja pitäisi olla). Ei tällä hyppycrossilla enää hirveesti oo yhtymäkohtia parinkymmenen vuoden taakse.

Ajat muuttuvat, selvä se. Onko muutos sitten parempaan suuntaan onkin eri asia. Tämmösen vanhan reliikin mielestä mennään täyttä vauhtia mettään.

Mikä ihmetyttää ihan eniten on toi yletön hyppyrien määrä. On hyppyriä ennen ja jälkeen mutkien, joka suoralla vähintäänkin riittävästi, muutamaan mutkaan vielä tosin taitaisi saada hypyn mahtumaan :O

Siis missä välissä tossa niinkun ajataan oikeesti? Missä nautitaan mutkien ajamisesta jos ne mutkat on vaan täytettä hyppyrien välillä? Missä on ne mutkakokonaisuudet joissa oikeesti täytyy osata ajaa?

Missä se kisa käydään kun oikean ajamisen taitoerot ei pääse esille kun kaikki on vaan ilmassa hyppäämässä samalla lailla kun muutkin?

Noi hypythän on jonkun tason saavuttamisen jälkeen kaikille yhtä helppoja. Ei niissä eroja synny.

Sääliksi käy kun kattoo tota Lavangon rataremonttia. Kauhee työ ihan turhaan. Siinä on laadittu aivan mielettömän hieno ja ajettava radan muoto. Sitten täytetty joka väli hyppyreillä ja tuhottu ajettavuus ja ajamisen nautinto aikalailla täydellisesti.

Jos nykycrossi sit on tommosta niin ok. On aika siirtyä sivuun.

Onneks tuolla maakunnissa vielä kuitenkin on ratoja joita nykyvirtaukset ei vielä ole pilanneet. Voi edes joskus käydä nautiskelemassa ja muistelemassa vanhoja hyviä aikoja :D

Honda pelaa varmasti - kuski ei ;)

Joo, tiedän, ei toi kuskin toimimattomuus mitään uutta oo. Mutta nyt uusimpana hidasteena vauhdille on hurjemmanpuoleinen allerginen kevätflussa. Piti sekin sit käydä hakemassa Tuupovaarasta asti, mikään etelän vellihousujen muotitauti muhun pysty :D

Tota Hondan toimivuutta taas on ihmetelty oikein porukalla, miten voi piikissä esim. kytkin kestää sata tuntia? Eikä ajossa huomaa vieläkään minkäänlaista lipsumista. Yleensä mä oon tehny konerempan aina hiukan sadan tunnin jälkeen (laakeroinu,uus akseli, kytkin jne), mut ton Rimpulan kohdalla mä taidan tehdä niin, et ajan sillä niin kauan kun jotain oikein hälyttäviä ääniä ilmenee.... näkee sit paljon mittariin on tunteja kertyny.

Mieleen tulee Vehviläis Jussin tarina omalla sivullaan, jossa Jussi ihan suoraan ihmetteli onko muulla merkillä kuin Hondalla ajamiseen muuta syytä kun erilaisuuden tavoittelu :D

Kupletin juoni?

Siis miks piikkinen eikä pikkunelari tai vieläkin isompi mopo? Tää kysymys mulle esitetään aika usein, lisäyksenä vielä monesti: "ajasit monta sekkaa kovemmin (pikku)nelarilla".

Varmaan asia noin onkin. Mutta mitä mä teen niillä sekunneilla? Tai sekunneilla ylipäätään. Itseasiassa mihin kukaan ihan harrastuksekseen ajava niitä kierrosaikoja tarttee. Hiukan kun miettii noita tasoeroja niin asia kyllä valkenee.

Väännetään siis rautalangasta: Meikäläisen kierrosajat on siinä viistoista sekkaa vetskuluokan kärjestä; vetskuluokan kärjen kierrosajat taas viistoista sekkaa b-luokan kärjestä; b:n kärjen ajat samat viistoista sekkaa a-luokan ajoista; mistä taas on ne samat viistoista sekkaa kansainväliselle tasolle. Ihan tosissaan, kyllä tossa on kalenterilla enemmän käyttöö kun sekuntaattorilla :D

Siis: viisainta vaan ajaa sellasella mopolla josta nautti eniten, eiköhän se nautinto tässä harrastuksessa oo se ihan tärkein pointti :D

Mutapainikuvia......

Jees, siis tuolta linkin http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2c2e4+125mxfi-mutapainin-ystavat-.html takaa löytyy enemmältikkin Jatan kuvauksia " mutaisesta äijäilystä" . Todellakaan ei ruusuntuoksua tosta touhusta löydy, sen enempää kun järkeäkään :D

Mutapainin ystävät :D

Jotenkin oon kuvitelly mutapainin olevan semmosta jossa rasvaset äijät kattelee drinkki kädessä biksuasuisten tyttösten pelehtimistä liukkaassa savialtaassa. Reality check. Tällä viikolla kylmä totuus siitäkin asiasta paljastui. Ne onkin ne rasvaset äijät jotka siellä mudassa rypee. Vielä väittävät tykkäävänsäkkin siitä. Mäkin. Pahus. Epäilee välillä ihan oikeesti omaa järkevyyttään. Niin näköjään epäilee käsimerkeistä päätellen Mixukin :D

Jep. Tällä viikolla on siis ajeltu mudan keskellä. Tai mä vaan ajelen ja muille se on rankkaa treeniä ;) . Tota mutaa on nyt varmaan tiedossa niin kauan kunnes routa on sulanut, varmaan siis ainakin viikko vielä. Kivaa toikin kyllä on, rankkaakin, ihan rankinta on kyllä potkia tolle Rimpulalle pehmeimmissä kohdissa vauhtia, se raukka kun tuntuu huutavan niin kovasti armoa, että on ihan pakko jelppiä ;)

Tänään sai myös muuta jelppiä kun Team Monster/Kawasaki/Finland/Thor/MC-sport/Mixu teamin virallinen bloginpitäjä-pro-valokuvaaja näpsi mun kameralla kuvia. Kiitokset siis Jatalle :)

Voi olla, että nyt on välipäivä ajelussa tarpeen kun kroppa tuntuu siltä kun Marc De Reuver rankan kisan jälkeen osuvasti kiteytti: I'm destroyed :D . Tuhotulta tuntuu munkin kroppa ;)

125cc EM-sarja 2010 !!!

Eihän noi piikkiset mihkään häviä :). Kerrankin FIM teki oikeen päätöksen. Ensi vuonna on siis uusi 125cc nuorten EM-sarja (6-7osakilpailua) joka ajetaan MX1/MX2 osakilpailujen yhteydessä. Bravo :D.
Olikin toi ihan järjetöntä, että kasikympin jälkeen ei ois muuta vaihtoehtoa kun ajaa kakspuolikkaalla. Oiskohan se valtava loukkaantumisien määrä herätellyt hiukan noita päättäjiä. Taitaa nytkin olla kaikki Suomenkin kärkikuskit enemmän tai vähemmän rikki :(
Ei hyvää päivää, kaverit on kuustoista ja ura jo lähes ohi loukkaantumisien vuoksi....
Ensin pakotetaan ajamaan järjettömän nopeilla pyörillä ja sitten tehdään radoista järjettömiä, että saatais hillittyä liian suuriksi kasvaneita nopeuksia. Tuloksena kauhee määrä alle kakskymppisiä rampoja....
Asiahan korjaantuu kun saadaan Suomeenkin piikkiluokka takas :D

Roadtrippejä -08

Näinkin voi käydä; menet tunnetusti aina pattiselle Haminan radalle ja kone onkin just liipanut sen tasaseks kun lentokenttä. Se siitä röykkyjen treenamisesta. Kivaa joskin tylsää piikille noin tasainen rata...

Huoltsikkapaarissa pullakahvin ääressä istuessa tuli muisteltua viimekesän roadtrippejä eri radoille. Yllättävän monella radalla tulikin vedettyä. Tässäpä listaa.

-Hanko

-Snappertuna

-Siuntio

-Lohja

-Karkkila

-Salo

-Hyvinkää

-Vantaa

-Karhula

-Hamina

-Jämsä

-Mikkeli

-Iisalmi

-Vieremä

-Heinola

-Orimattila

-Lahti

-Kaanaa

Lisäks tuli ohiajaessa tsekattua Joutsan, Kouvolan, Taavetin ja Kiteen radat.

Haaveena ois tänä kesänä saada listaan uusia ratoja...

Monesti tuli mietittyä josko tekis trippejä joissa jäis johkin hotelliin lauantai-iltana ja pitäis oikein leiriviikonlopun. Eipä vaan tullu niin tehtyä kertaakaan. Asia täytyy korjata tänä kesänä :D

Kesäkauden avaus Lavanko 27.3.09

Nastakumit kylläkin vielä alla. Radalla kyllä ois pärjännyt ihan kesäkumeillakin, mutta antaa noi nastantähteet edes hiukan turvallisuuden tunnetta niihin pariin jäiseen kohtaan jotka radalta löytyvät.

Rimpulastakin tuli nyt tommonen -09 look-a-like versio, ainakin hetkeks aikaa ;)

Oudolta toi sulalla ajelu tuntuu,mutta ero kuitenkin tohon talviajeluun on hämmästyttävän pieni. Mukavaa kumpikin. Me like :D

Talven saldo

Talven aikana Rimpulan tuntimittariin kertyi n.30h lisää, "oikeeta" ajamista tosta tuskin on paria tuntia enempää. Ajonautintoa on kyllä tullut ainakin toi kolkyt tuntia, lisäks noi mun Kaurismäkien roadmovieleffojen tapaiset hyvinkin mutkikkaat reissumatkat on antaneet lisäväriä ja nautintoa ainakin toiset kolkyt tuntia...

Kulujakin on ollut, jäähdytin, mäntäsarja, ketjut ja rattaat, muoveja, ym pikku sälää. Siihen vielä ratamaksut, nastarenkaat, bensaa ja öljyä, rekkapensaa sprintteriin jne. Eipä ihme, että tuntuu harrastus kalliilta ;)

Mut joo, joka euron arvosta on ollut. Kesää kohti Maicomaran ajatuksin: "Rentoja vetoja" :D

Kaksi marjaa...paitsi että...

Samanlaisiltahan noi näyttää, eivät kuitenkaan sitä ole.

Nyt ois vuorossa ton Rimpulan keväthuolto.

Noitten kanssa tulee mieleen Jolleikon Maken tuumailu: " Yhden (pyörän) kanssa pärjää hyvin, kahden kanssa jotenkin, kolmen kanssa ei mitenkään." :D

Keskellä hankien nietosten.... sula rata!!

Lavanko 22.3.09. Uskomatonta mutta osa porukasta ajoi jo kesärenkailla. Pinta oli sulaa parinkymmenen sentin syvyydeltä. Kuraahan tuolla riittää mutta onko jossain Belgiassa välttämättä yhtään kuivempaa....

Talvikausi paketissa?

Tätä toivomusta en ois uskonu esittäväni: Sais talvi jatkua vielä pari viikonloppua ;)

Taisi kuitenkin tulla vedettyä Lahdessa sunnuntaina talven viimeset ajot, rata ja keli oli ehkäpä talven paras. Tilaa ajellakkin oli kun koko päivänä radalla näyttäytyi vaan kymmenkunta pyörää.

Nyt kelit näyttäis lämpenevän siihen malliin , et jos vielä meinaa nastoilla ajella ois suunnistettava Kuopion korkeudelle...

Plussana tietty jäi hyvät fiilikset valmiiks ens talveks :D

Suojuksista....

Taas mättää, nimittäin kommentit offroadin keskusteluissa. Tällä kertaa hämmästyttää nuoren "kovan" kuskin faijan kommentti. Siinä hän väittää "kovien" kuskien menevän niin lujaa, ettei mistään olkapääsuojista ole kaatuessa muuta kuin haittaa. Uskomatonta sontaa!
Oon aikalailla satavarma, et jos kuka tahansa pannaan tilanteeseen jossa hypätään olkapää edellä lattialle (siis ihan siviileissä, ilman mitään suojuksia) ja hyppy vaihtoehdoiks annetaan joko betonilattia tai vaahtomuovipatja, 99.9% hyppää siihen vaahtomuoville. Paitsi tietty se kommentoijan oma poika joka hyppääkin niin "kovaa", että on ihan sama vaikka hyppäisi sille betonille ;) Ei hyvää päivää. Kai ton nyt tajuaa vähän tyhmempikin et vähäinenkin suojaus on parempi kun ei suojausta ollenkaan.
Ihan eniten hirvittää ne yhtään ajattelemattomat (niin lapset kun vanhemmatkin) , jotka lukee tommosia suojusten vastasia kommentteja ja pitävät itteensä niiiii-iiin kovana kuskina etteivät tartte mitään ylävartalon suojausta :(
Kumma muuten, et tuolla MotoGP:n kisoissa kuskit on koittanu suojata ittensä ja myös sen ylävartalonsa mahdollisimman hyvin.... kaipa ne kuskit ei sit mee tarpeeks kovaa kun käyttävät suojuksia :D

Hyvin pieree ;)

Otsikko suoraan savolaisen virittäjälegendan suusta. Noin siis PL-tuningin guru tuumasi kun kuuli oikein iskussaan olevan kakstahtisen äänen. Äänen perusteella toi Ykkösmopo siis tuntuis soittelevan sinfoniaa aika ylhäältä :D . Pitääkö ääni sitten yhtä kulkujen kanssa selviää kunhan lumet sulaa ja radat kuivaa...

Sitä ratojen kuivumista saakin nyt ruveta odottelemaan sillä Lahdessa viime viikonloppuna kiersi huhu ettei sitä enää tänä talvena aurata. No kivaa oli kyllä monena viikonloppuna, kiitokset vaan sinne Lahden suuntaan.

Seuraavaks pitää ottaakkin toi Rimpula työn alle, siinä ois lähinnä perushuoltoo tiedossa...

Ovenstoppari vai ...?

Vai verkonpaino ;) Lopputulosta voi vaan arvailla noitten mun viilailujen jälkeen. Elämässä pitää olla jännitystä, vaikka sitten niinkin pientä kuin jännäys piikin kuluista :D

Kovin isoista asioista ei kuiteskaan oo kysymys. Ajettava tosta tulee jokatapauksessa. Onko ajaminen sit helppoo onkin eri juttu...

Paljon tossa ei voi kyllä voittaakkaan, ihan parhaatkin virityspajat pitävät erinomaisena saavutuksena jos tosta Hondan koneesta saa neljä heppaa enemmän ulos. Siihen onkin sitten tehty jo kaikki mahdollinen, ihan tietokonesimuloinnista alkaen....

Toi mun päänsisäinen softa taitaa siinä jäädä toiseksi :D

Enskapenailua !!!???

Hirveen huolissaan ei kannata olla, ei musta vielä enskapenaa tule vaikka elämäni ekan enskalenkin ajoinkin.
Lauantaina tuli oltua Karkkilassa ajamassa. Auto sattui parkkiin ihan enskalenkin viereen. Hetken penojen viipellystä seurattuani ajattelin käydä kokeilemassa pikku pätkän spooria. Ei ihan niitä viisaimpia päätöksiä se. Kokemus oli aikalailla järisyttävä tai paremminkin tärisyttävä ;). Tommonen crossijousitus kun hiukan pompottaa tommosen spoorin patikossa, eikä koko laite meinaa sit pysyä siinä pahuksen urassa ollenkaan. Siinä kun sit vielä vastaan änkeemällä (virhe) yrittää pitää mopoa urassa, niin on aika äkkiä kädet täynnä ja kainalot märkinä. Puoli tuntia vierähti vartin lenkillä ja hiki virtasi ;). Täytyy kuitenkin myöntää, että oli hetkittäin ihan kivaakin, oikeeta metsässä möyrimistä :D. Suomienskaa siis. Oikeella enskapelillä ois varmaan tosi mukava kuntoilumuoto.
Hmmm.... reilun vuoden päästä ois viiskymppis synttärit,jos sit vaikka yllättäis ittensä enskamopolahjalla :D

Iltalukemista...

Yhdensorttisia iltasatuja voi noistakin lukea. On nimittäin herroilla senverran ristikkäisiä näkemyksiä moottorin rakentamisesta, että oksat pois :) . Toisaalta hyväkin, viilasi oman koneen minkälaiseks vaan, niin aina löytyy jonkun gurun tekstistä uskonvahvistusta.

Täytyy vaan toivoo, ettei joku joka ostaa vaan yhden noista opuksista ota sitä ainoaksi ohjenuorakseen.

Onnistumista noissa hommissa yleensäkin voi verrata lottovoittoon. siis onnistuminen on mahdollista mutta epätodennäköistä :D