Samalla reissulla Suonenjoen radan kanssa tuli käytyä ajamassa myöskin Pieksämäen radalla. Välimatkaahan paikkakunnilla ei ole kuin reilu neljäkymmentä kilometriä.
Pieksämäen rataa on tullut ohikulkiessa vilkaistua parikin kertaa, nyt sitten tuli tilaisuus testatakkin se. Sivustakatsottunahan toi näyttää todella mieleenkiintoiselta ja hienolta .
Päivä testaamiseen oli todella hieno, aurinkoista ja lämmintä. Ratakin oli juuri tasattu.
Oikeastaan ainut mitä puuttui oli kuskit mitä hiukan ihmettelin.
Kuskien puuttumiseen kyllä löytyi selitys melkein samantien kun lähti kiertämään rataa.
Monesti radat ovat yllättäneet olemalla paljon parempia kuin sivusta näyttää. Tällä kertaa ei todellakaan ollut niin.
Itse radan muoto on varmaankin ihan ok, tehdessä vaan on tainnut päästä ahneus yllättämään ja pieneen alaan on ängätty liikaa ja sopimattomia asioita. On kaikenmaailman tuplaa, pattia sunmuuta että itse ajamiseen ei jää paljonkaan mahdollisuuksia. Hyppyritkin on tehty sellaiseksi, että vajaaksijättäminen saa ranteet paukkumaan. En kyllä yhtään ihmettele sitä tapaturmien määrää mitä tuolla radalla on sattunut.
Selvisi miksi sai ajella ihan yksinään, perusharrastajalle tuo on kuin tikkua kynnen alle työntäisi. Eikä tuolla tyylillä ainakaan uusia harrastajia lajiin tule.
Onkohan Pieksämäelläkään ajateltu keitä varten rata oikeastaan on tehty.
Kannattaisiko ihan oikeasti asiaa miettiä uusiksi?
Yksi niitä harvoja ratoja joissa ei ole halua käydä toista kertaa...
