maanantai 31. elokuuta 2009

Goodbye Lavanko....

.... ja ehkäpä VMK myöskin.
Tossa jo keväällä tein päätöksen lopettaa Lavangossa ajelun . Syitä on useitakin. Ihan pienin syistä ei ole se, että Lavanko on ainut paikka missä olen ikinä loukkaantunut isommin.
Toinen syy liittyy kyllä aikalailla tohon edelliseen. Nimittäin RATA. Nythän rata on aikalailla stadioncrossia ulkoratojen vauhdilla. Aika vaarallinen yhdistelmä joka ei juuri anna erehdyksille armoa.
Jos kerran halutaan stadikkarata niin tehtäis sellanen erikseen, eikä sotkettais tavallaan kahta lajia samalle radalle. Mulla on aika vahvana sellanen käsitys, että supercrossin synnyinmaassa on älytty näin tehdä. Ehkäpä siellä on tajuttu, etteivät tavan harrastajat saa tommosesta stadikkaradasta minkäänlaista nautintoa. Ja jos kumikenkäcrossarit eivät radalla viihdy niin kumpparit siirtyy toisille radoille ja kerhoihin, ja nämä harrastelijat kun tahtoo yleensä olla just niitä jotka vielä vaivautuvat talkoisiin ja kisajärjästelyihin.
Tässä lajissa on ihan tarpeeksi riskejä ilmankin että niitä lisättäis typerillä radoilla. Kun nyt suuntana tuntuu vaan olevan tehdä hyppyreitä kasikymppifaijojen mielipiteitten mukaan: "kyllä meidän poika tosta yli hyppää". Entäs kun jotain meneekin hyppyrin lähdössä pieleen ja alastulo onkin kohtisuoraan taivaalta. Sitä rullatuolia työnnellessä sitten on hiukan myöhäistä miettiä ratojen turvallisuutta.
Vastuuntunto tuntuu unohtuneen ratojen suunnittelijoilta ja rakentajilta ihan läpi Suomen. Mutta vapaa maa, joku varmasti nauttii noista radoista ja riskinotosta. Olkaa hyvä vaan...
Mun jalat äänestää pehmeille hiekkaradoille :D

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Huippu reissu :D




Taisi tulla vedettyä pohjat ajoreissujen outoudessa. Tarkoitus oli pistäytyä pikaisesti Haminassa pörräämässä, toisin kävi.


Mieleen juolahti heti kehälle päästyä, ettei keskemmällä suomea ajokelejä riitä kauaa. Siispä nelostielle kohti Mikkeliä. Siinä ajellessa tuli mieleen et oishan sielläpäin muitakin ratoja. Siispä puhelin käteen ja soitto Sigille joka antoi koordinaatteja Pieksämäen radalle. Kartta oli auki vieressä. Ykskaks hokasin, ettei Kuopion radalle ois kun nelkyt kilsaa enemmän kun viimeaikoina huonon maineen saaneelle Pieksämäen radalle. Ei kun katsastamaan Heinjoen baana Kuopioon.


Yllättävä rata olikin. Suht kovapintainen hiekan ja kivituhkan sekoitus. Pattinenkin. Mitään Lavangon betonireikää ei kuitenkaan :D


Oli kuiteskin parempi ajella rauhallisesti, varsinkin kun tais olla vasta viides ajokerta tänä kesänä.


Itte radan muoto ja varsinkin hyppyrit oli oikeinkin harrastajalle sopivia. Aika hakusessa vaan oli aina hyppyrille tullessa sen muoto, mitään varsinaisia maamerkkejä mistä äkistään muistas minkälainen hyppyri mikäkin on kun ei tommosesta horsmikosta löydy.


Aamulla joku paikallinenkin oli menny paikannuksessa sekaisin. Seurauksena pari tuhoutunutta nilkkaa. Auts!!


Mut mulla oli kivaa pörräillessä kuitenkin :D


Sunnuntaiks oli luvattu poutaa Tampereen seudulle, reissukassikin näkyi olevan mukana, sinneppä siis sit seuraavaksi.


Tuli sit tutustuttua taas Tampesterin yöelämään. Mukavia mummoja :D


Heti skarppina kahdeltatoista Kaanaaseen. On se vaan tommonen hiekkarata makee :) Vaikka ihan pihalla olinkin miten siellä pitäis ajaa, enkä senpuoleen tykkää Kaanan pöydistäkään joissa on niin jyrkät alastulot ettei niitä pysty rullaamaan alas etteikö menis nokan kautta ympäri, huh huh! Mut muuten supermakee :D Useemmin tonne!


Tämmönen viikonloppu tälläkertaa, tuhat kilsaa pakulla ajoa ja pari tuntia mopoilua. Ei mitään järkee? :D
Mut väsyny ja onnellinen olo palkkiona :DD

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Hellettä ja Pölyä - Roadtrip


Tuli taas tehtyä omantyylinen, hyvinkin epämääräinen roadtrip. Parhaasen Kaurismäki leffan tyyliin kun määränpää selviää vasta matkalla.

Lauantaina puoliltapäivin löysin itteni (ja onneks Hondankin) Haukilammen radalta, siis Mikkelistä ;)

Rataahan oon kehunu aiemminkin, hyvä edelleenkin. Nyt pöly antoi oman mausteensa hommaan. Samoin kun hellekkin (+28 varjossa), onneks auton sai varjoon parkkiin. Jotain oppinu ton mustan auton kanssa :)

Tungosta ei ollu, joku kävi pikkunelarilla pyörähtämässä muutaman kiekan ja kylän isäntämiehet kävi pitämässä mukavia juttuja.

Siinä päivä kului rattoisasti ja tulihan siinä joku kierros pörrättyäkin, ajamista toi mun radan kiertäminen muistuttaa vaan etäisesti;)


Sunnuntai aamuna kattelin säätutka ennusteesta missä pitäis sataa - Haminassa näköjään, siis sinne!

Ei sit muuten satanut. Pölys kyllä, ei hirveesti kyllä haitannut kun olin ainut joka ajoi, taitaa toi helle, pöly ja radan röykyt viedä monen ajohalut.

Mun ajohalut sit vei nää vauvankädet jotka rupes meneen hiukan rakoille.

Eiköhän noihin ens viikonlopuks kasva vähän paksumpi nahka, pääsee taas suorittamaan kotimaan matkailua :)


Haminassa muuten rupes satamaan kaatamalla kun läksin pois. Et silleen :D


sunnuntai 2. elokuuta 2009

Laboratorio


Antaa kuvan kertoa. Tuhat sanaa ei ton inventoimiseen varmasti riitä.

Huoltoauto on nimensä veroinen :D

Ykkösmopo <3 :)


Pitkän massanrakennuskauden jälkeen pääsi hiukan ohentamaan tota vyötärölle kertynyttä turvatyynyä :)

Virallista lupaa ei oikeestaan ajoon vielä oo mut ei kai toi mun pörrääminen just fillarointia repivämpää oo :D

Jep, siis tuli käytyä kiertämässä rataa, lauantaina Karhulassa ja sunnuntaina Hangossa. Ajatuksena oli mennä hiljaisille radoille joissa ei olis pahoja hyppyjä jotka täräyttäis tota olkaa. Hyvin onnistu toi suunnitelma, sai käytännössä ajeleksia yksinään ja tunnustella paikkojen kestävyyttä. Tulos: hyvin kestää :D

Otin ton Ykkösmopon käyttöön pitkästä aikaa. On se ihan eri planeetalta kun toi Rimpula. Oon aikalailla satavarma, et Ykkösmopo ei ois mua kyydistä heittäny samalla lailla kun toi Rimpula. Ohhoijaa mitä spekulointia....

Täytyy taas kattoo peiliin niin muistaa syyllisen :D


Jotain hyvääkin tosta tauosta, homma maistuu taas oikeinkin makealta. On sitten heti paras harrastus:D


Ens viikonloppuna taas jollekkin harrastajalle sopivalle (lue helpolle) radalle pörräämään :)