Otsikonmukaiseen johtopäätökseen sitten viimein päädyin aikani päätä seinään hakattuani. Kysehän on crossin nykymuodosta ja siitä mitä se mun mielestäni on ollut (ja pitäisi olla). Ei tällä hyppycrossilla enää hirveesti oo yhtymäkohtia parinkymmenen vuoden taakse.
Ajat muuttuvat, selvä se. Onko muutos sitten parempaan suuntaan onkin eri asia. Tämmösen vanhan reliikin mielestä mennään täyttä vauhtia mettään.
Mikä ihmetyttää ihan eniten on toi yletön hyppyrien määrä. On hyppyriä ennen ja jälkeen mutkien, joka suoralla vähintäänkin riittävästi, muutamaan mutkaan vielä tosin taitaisi saada hypyn mahtumaan :O
Siis missä välissä tossa niinkun ajataan oikeesti? Missä nautitaan mutkien ajamisesta jos ne mutkat on vaan täytettä hyppyrien välillä? Missä on ne mutkakokonaisuudet joissa oikeesti täytyy osata ajaa?
Missä se kisa käydään kun oikean ajamisen taitoerot ei pääse esille kun kaikki on vaan ilmassa hyppäämässä samalla lailla kun muutkin?
Noi hypythän on jonkun tason saavuttamisen jälkeen kaikille yhtä helppoja. Ei niissä eroja synny.
Sääliksi käy kun kattoo tota Lavangon rataremonttia. Kauhee työ ihan turhaan. Siinä on laadittu aivan mielettömän hieno ja ajettava radan muoto. Sitten täytetty joka väli hyppyreillä ja tuhottu ajettavuus ja ajamisen nautinto aikalailla täydellisesti.
Jos nykycrossi sit on tommosta niin ok. On aika siirtyä sivuun.
Onneks tuolla maakunnissa vielä kuitenkin on ratoja joita nykyvirtaukset ei vielä ole pilanneet. Voi edes joskus käydä nautiskelemassa ja muistelemassa vanhoja hyviä aikoja :D
Eläpäs arvostele keskeneräistä rojektia. Tulehan nyt edes testaamaan, kun ovat tehneet työn loppuun ja saaneet särmät (hypyt, kurvat ym.) hiottua valmiiksi. Sen verran tiedän että rata ei tosiaankaan ole vielä valmis..
VastaaPoista"toinen ex-rossari"