Pärstäkerroinsäännöt

Huvittuneen ja ärsyyntymisen rajamailla on tullut seurattua enduron ja crosscountryn sääntötemppuilua; milloin on jollain ollut numeron fontti väärä, milloin on toisella ollut numerokilpi väärän värinen ja muuta yhtä järkevää temppuilua.
  Sivusta seuratessa tuollainen tietysti huvittaa mutta ymmärrän hyvin niiden kavereiden ärtymyksen jotka laitetaan katsastuksesta korjaamaan muutaman millin väärän kokoisia numeroita samalla kun vierestä hyväksytään nimimiehen peli jossa on kaikki pielessä, fontit ja värit sunmuut.
 Pelleilyä koko touhu.
  Se taas ei yhtään huvita, kun vaarallisiin sääntörikkeisiin ei puututa ollenkaan. Asia tuli taas esille kun tuli seurattua crossikisaa Kuopiossa. Ensiapuhenkilöstö oli hoitamassa radalla loukkaantunutta kuljettajaa, liput liehuivat hetken päästä esimerkillisesti mutta osa porukasta ei välitä mitään vaan hyppii ja ohittelee sen minkä ehtii. En todellakaan haluaisi olla se radalla makaava kaveri, tai kaverin auttaja kun porukka vetää täyttä vierestä ja koko ajan saa pelätä kuka lipsauttaa päälle.
   Säännöthän selvästi määrittelevät mitä täytyy tehdä kun lippu heiluu ja ensiapu on radalla. Samoin kuin mitkä seuraukset ovat jos lippumerkkejä ei noudateta.
  Mutta. On tainnut käydä niin että pärstäkerroin säännöt ovat pesiytyneet crossiinkin ja toisin kuin harmittomassa enska pelleilyssä, crossissa leikitään pahimmillaan ihmishengellä.
  Mitä ihmettä liikkuu kilpailun tuomariston päässä kun edes se ei noudata sääntöjä, eikä määritä seuraamuksia. Hellanlettas kaverithan voisi pahoittaa mielensä jos tommoisesta tulisi seuraamuksia, ilmeisesti tämä on ajatus.
   Tällä menolla kyllä seuraamukset ovat pahempia kuin mielensäpahoittaminen. Ennenpitkää joku vielä vetää täyttä päin ensihoitajia ja sitten kyllä jälki on rumaa.

Ryhdistäytykää nyt ennenkuin on liian myöhäistä.