Ei ihme, että Latviaan tekee mieli uudestaan, tällaisia ratoja ei yksinkertaisesti löydy Suomesta.
On enemmän kuin kumma kuinka täällä meillä saadaan paikka kun paikka, vaikka korkeuseroja olisi kuinka, täytettyä yksitoikkoisilla pöydillä toisensa perään (Sipoo, heh).
Sitä pöytäsyndroomaa ei onneksi Latviasta löydy vaan radat ovat todella vaihtelevia, jopa nekin jotka ovat tasamaalle tehty. Tuossa Jaunpilsinkin radalla on oikeastaan vain yksi pöytä, kaikki muut hyppyrit on tehty maastoa mukailevaksi, eikä radalta löydy kahta samanlaista hyppyriä. Eikä kyllä löydy mitään ihme supercrossviritelmiäkään, vaan homma on tehty nautittavaksi ja kyllä tuolla nauttiikin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti