tiistai 3. kesäkuuta 2014

Mikä ihme meitä oikein vaivaa ...??



 
Meikäläisen on ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää pointtia joka on tämmöisen tuplahyppyriviritelmän takana.
Perusteita varmasti löytyy, mutta kuinka kestäviä ne ovat. Mitä tuommoinen opettaa kuskille muuta tavalliseen pöytään verrattuna kuin riskinottoa?
Ne riskit tuommoisessa ovat aivan järjettömät.
 Perustellaan, että eihän tuo vaikea ole, ei niin jos ei mikään mene pieleen. Pieni ajovirhe, välivapaa, sammuminen, tai toinen kuski sotkemassa tuloa hyppyriin ja katastrofin ainekset ovat valmiit.
Perustellaan, että jokainen ajaa omalla vastuullaan. Se kaksitoistavuotiasko? Neljätoista? Aika nuorien käsiin annetaan vastuu elämästä.
Perustellaan ettei ole pakko hypätä, ei niin. Entäs kun pari kaveria kisailee keskenään, hyppäämättä jättäminen merkitsee hurjaa hidastusta kaveriin verrattuna, käytännössä siis "pakko" hypätä. Entäs jos edellä menevä ei hyppääkkään, takaa tuleva hyppää - mahdollisesti edellämenevän niskaan.
 
On ilmanmuuta selvää, että ennen pitkää tuollaisessa sattuu. Kuka sitten ottaa vastuun, vai pakoillaanko sitä ainakin moraalista vastuuta tuttujen hokemien taakse "kuuluu lajiin", "huonoa tuuria".
Kyse on kyllä enemmän tuottamuksellisesta vahingonteosta. Ei tuurista ja ihan viimeiseksi lajiin kuuluvasta asiasta.  
 
Tällämenolla saadaan kyllä viimeisetkin harrastajat karkoitettua lajista, eikä kukaan vähänkään järkeä omaava vanhempi laske lastaan näin riskialttiiseen harrastukseen.  
  

3 kommenttia:

  1. Pitääkö radat tehdä vain harrastajille ?Kyseinen tupla tehtiin yhteisymmärryksessä talkoissa harrastajien kanssa.Kaikki piti sitä hyvänä ratkaisuna.Voi hypätä normi pöydän yli tai voi tuplata jos haluaa haastetta.Jos ei olla tekemässä talkoissa radan muutoksia on turha valittaa muisen päätöksistä.No risk , no fun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Mun mielestä kaikki radat on tehtävä eniten harrastajia palveleviksi. Harrastajat maksaa tän lajin ylläpidon. Belgiassa on ollu pitkää maailman huippu krossareita, mutta kuuluisimmilla MM-radoilla ei ole "kuoleman kohtia". Ei suomessa oo niin paljon A-kuskeja, että joka saakelin radalla pitää olla vakavan ruumiinvamman riskipaikka... Mut se on se suunta ollu pitkää ja jatkuu varmasti vaa.

      Poista
  2. Mainittakoon, että samanlaisia paikkoja löytyy ympäri Suomea. Nuo kuvat valikoituivat pohdinnan höysteeksi koska sattuivat olemaan uusimmat ja selvimmät.

    VastaaPoista