" Secret practice track"Enimmäkseen ratareissut suuntautuivat jo ennestään tutuille radoille, mutta muutama uusikin rata tuli tsekattua.
Eka uusi tutustuminen oli vielä lumen peitettyä suurinta osaa radoista. Huhu oli kertonut, että Tillola voisi olla ajokuntoinen muitten ratojen ollessa vielä mutavelliä. Sinne siis. Vettähän sielläkin riitti, mutta kuivana se oiskin ollut ihan yhtä painajaista. Toi Tillola onkin ratojen drJekyll/mrHyde, märkänä ja lanattuna oikeinkin nautittava, kuivana ja pattisena oikea kivihelvetti.
Seuraava uutus olikin sitten toi "secret practice track", joka ei enää tarkkanäköisille olekkaan salainen ;).
Lappeenrannan radalla tuli myöskin pidettyä aikalailla privaatti ajopäivä, ainoastaan yksi enskapena ajeli radalla yhtäaikaa. Kiva ja vaihteleva hiekkarata. Erikoisuutena osassa rataa oleva puuterihiekka, joka onkin aika vinhaa ajettavaa. Nautittava rata.
Kesälomalla sitten tuli tutustuttua Kiteen rataan, oikein parin eränmittaisen session muodossa. Pehmeää hiekkaa, aika simppeli rata. Yleensä pidän hiekkaradoista, mut tää ei oikein sytyttänyt. Jotain se jäi kaipaamaan... korkeuseroja? mutkia?... tai ehkä rytmin sotki ihmeellinen viitoshyppyriviritelmä, mene ja tiedä.
Viimeiseksi uudeksi radaksi jäi Forssa/jokioinen, sinne päädyin oikeestaan vahingossa, tarkoitus oli mennä Karhiin, mutta siellä olikin porukkaa treenaamassa niin paljon seuraavan viikonlopun kisoihin, etten viitsinyt jäädä sinne yliajettavaksi. Pikainen vilkaisu karttaan ja kohti Jokioista. Sieltä löytyikin kiva harrastajarata. Maaperä vaihteli kovahkosta sorasta saveen, mahtui sinne pikkupätkä pehmyttä hiekkaa ja pätkä multaakin.
Oikeestaan ainut noista uusista tuttavuuksista jossa tykkäisi käydä enemmänkin on hiukan yllättäen Tillola. Tosin vain silloin kun on riittävän märkää ja rata on senverran tasainen etteivät maakivet aiheuta järjetöntä riskiä.
Lappeenranta on myös omalla laillaan kiinnostava, nythän tosin on uutisoitu radan uusinnasta, jäämme jännityksellä odottamaan tulosta ....
Osaa muuten olla uusiin ratoihin tutustuminen vaikeaakin, Imatran rataa on tullut käytyä ohiajaessa vilkaistua ainakin viidesti: puomi aina lukossa. Ei ole helppoa harrastaminen sielläkään. Tai ehkäpä siellä ei uusia harrastajia kaivata ;)
Ensikesäksi jäi ainakin pari uutuutta testattavaksi: Miehikkälän uusi rata, sekä uusiutunut Savitaipaleen rata. Onpahan jotain mitä odottaa :D
Imatran radan puomi on käsittääkseni pääsääntöisesti lukossa.
VastaaPoistaPuomin vieressä on taulu jossa on yhteyshenkilön puhelinnumero joka ystävällisesti kertoi lukon koodin. Taisi olla peräti niin, että taulu oli maassa syrjällään tai jotenkin vinossa, että se ei selvästi näkynyt.
Muistaakseni meinasin itekkin kantata kiukuspäissäni kotiinpäin ennenkuin hokasin taulun...