Ämmässuon rata teki totaalisen yllätyksen kunnollaan. Aikaisemmilta vuosilta siitä on jääny mielikuva kivisenä nastantuhoajana. Minne lie suurin osa kivistä hävinnyt, pinta oli saven ja jään sekoitusta. Aivan huippu siis, pitokin oli parempi kun kesällä.
Kuski taasen ei ollu oikein huippu, tänävuonna näitten ajokertojen väliks näyttää tulevan kolme viikkoo joka on ihan liikaa. Rutiinista ei ole tietookaan , ajotekniikasta ei hajuakaan. Mutkatkin tuli silmille niin ettei tosikaan, oh-hoi... Onneks on oppinu, et kyllä se ajo sieltä pikkuhiljaa löytyy kun vaan malttaa mielensä. Toivottavasti loppukeväänä pääsis ajeleen hiukan useemmin. On se vaan niiiiin mukavaa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti